Pysähtyneet hetket ovat tuttuja juttuja luonnossa, sillä lepo on sen kiertokulun kannalta välttämätöntä. Täällä Pohjolassa koko luonto viettää (useimmiten) talvea lumipeitteen alla kuin pesässä, kun taas kesäiset kasvun kaudet rönsyävät parhaimmillaan lämpiminä ja lempeinä.
Pysähtyneet hetket– diptyykin esikuvina ovat valokuvani jäätyneestä purosta kotini lähettyvillä. Senkin on vuoroteltava talviunen ja runollisen pulinansa välillä. Parasta talvessa onkin tutkailla, miten se näyttäytyy vesissä ja puissa.
Diptyykillä (diptych) tarkoitetaan teosparia, joiden kuviot jatkuvat kanvaasilta toiselle tai ovat jotenkin muuten tunnistettavissa kahden sarjaksi. Pysähtyneet hetket– maalaukset ovat kolmella sinisen sävyllä titaanin valkoiselle alusmaalille kaadetut. Maalien oli oltava hyvin ohuita, sillä kuviointi on luotu yksinkertaisesti valuttamalla niitä kanvaasille ja kallistelemalla haluttuun suuntaan. Koska kyseessä on 3D- kanvaasit, joiden syvyys on 4 cm, oli tärkeää valuttaa maalit kauniisti myös reunojen yli.
Pydähdyksessä voi ihminenkin levätä ja tutkiskella elämäänsä. Se ei ole laiskuutta tai itsekeskeisyyttä, vaan välttämätön jaksamisen ja kasvun väline. Elämä kun tuppaa monelle olemaan kiireistä, ylikuormittavaa ja riittämättömyyden tunteita lietsovaa. Vaikka meillä on nykyisin paljon tietoa siitä, miten helposti elämäntapamme stressaa ja pitkään jatkuessaan aiheuttaa sairastumisia, niiden ennaltaehkäisyyn ei aina ole mahdollisuutta.
Ystäväni sanoi, että talvella näyttäisi maalauksissani olevan delfiinin sielu. Ehkä riittävän levon jälkeen voi saadakin elämäänsä delfiinien vauhtia ja virtaviivaista energiaa.
🐬🐬🐬
