Orvokkien kyyneleet on taustaltaan kaatomaalaus valutustekniikalla, mutta hahmo on maalattu siveltimillä kaadon kuivuttua. Taustan väreinä ovat terrakotta, indigo, valkoinen, punainen, pinkki ja kulta.
Alun perin ajatuksenani oli maalata kaatomaalauksen päälle syksyinen maisema, mutta kuviointiin oli muodostunut ihmiskasvoja muistuttava kohta, enkä voinut sitä ohittaa. Lähdin toteuttamaan ihmishahmoa- kaatomaalauksen ehdoilla- ja lisäsin väripalettiini ihon värejä ja violettia. Yksityiskohtiin käytin hieman värikyniä ja orvokkien kyyneleisiin violettia akryylimustetta.
Pitkäkestoinen maalaaminen upotti minut niin, että maalauksesta muodostui itselleni symbolinen. Siinä on uhmaa, joka on voimakas tunne. Joskus uhma on tarpeen ja lisää voiman tuntua, mutta vastustaminen voi käydä stressaavaksi vääjäämättömien asioiden edessä. Merkitysmaailmasta avautui myös runo.
Tarkoitus ei ollut maalata omakuvaa, mutta ”minämäisyyttä” hahmoon taisi kuitenkin tulla 😂. Se on kai luonnollista, jos ei ole ihmismallia, vaan hahmo rakentuu omassa päässä. Huomioin myös, että mitä enemmän maalaus sisälsi symboliikkaa, sitä vähemmän maalauksen ns. kauneudella oli merkitystä.
Olen käynyt elävän mallin piirustuskurssia lähes kaksi vuotta, joten tiedostan, etteivät maalaukseni hahmon mittasuhteet ole aivan oppikirjan mukaiset. Annan sen itselleni anteeksi fantasiamaalauksen nimissä.
