Pouring- tekniikasta puhutaan usein yhtenä tapana kaataa maalit kanvaasille, mutta todellisuudessa acrylic pouring eli kaatomaalaus tai akryylikaato on yläotsikko monille erilaisille, toisistaan poikkeaville tekniikoille. Valitusta tekniikasta riippuu, miten maalit tulee ohentaa ja mitä apuaineita siinä kannattaa käyttää.
Akryylimaali on vesiohenteista ja sisältää jo itsessään sidosaineita. Siksi maalin ohentaminen pelkällä vedellä on hyvinkin mahdollista. Mikäli vettä tulee suhteessa maalin määrään liian paljon, sen joustavuus voi kuitenkin kärsiä. Riippuen tekniikasta maaliin voidaan lisätä Pouring Mediumia, joka on sidosaineita sisältävä apu- tai lisäaine. Yksinkertaistettuna voidaankin sanoa, että Pouring Medium lisää maalissa olevan liiman määrää maalien värejä muuttamatta.
Kuppi nurin! Kaatomaalauksen opas sisältää kaatomaalauksen perusteita ja kuvitetut ohjeet kymmeneen erilaiseen kaatotekniikkaan. Nämä voidaan toteuttaa vedellä ohennettuina. Kirjassani olen jaotellut maalit kolmeen eri paksuuteen: maitoon, piimään ja juoksevaan hunajaan.
Maito on pelkällä vedellä hyvin ohueksi ohennettu maali. Tätä maalinpaksuutta käytetään puhallustekniikassa. Puhallustekniikka jakautuu kolmeen erilaiseen puhallusmenetelmään, suulla, pillillä tai hiustenkuivaajalla tehtävään puhallukseen. Oman kokemukseni mukaan toivottu pitsimäinen kuvio saadaan aikaan vedellä (ja/tai Floetrolilla) ohennetun akryylimaalin ja liikkeen yhteisvaikutuksesta ilman Pouring Mediumia.
Piimä on keskipaksu maali, joka sopii useimpiin kaatomaalaustekniikoihin. Esimerkiksi kuppi nurin- (flip cup), ilmapallosuukko- (balloon kiss) tai avokuppitekniikka (open cup technique) ovat ”piimätekniikoita”. Keskipaksuun maaliin voidaan lorauttaa sekaan Pouring Mediumia tai ohentaa pelkällä vedellä. Tarkkoja suhteita ei voi sanoa, koska Pouring mediumeja on erilaisia. Toiset ohentavat ja toiset paksuntavat maalia. Näissä tekniikoissa solumaiset muodot nousevat usein pääosaan. Niitä aikaansaadaan varmimmin lisäämällä maaleihin muutama tippa silikoni- tai kookosöljyä.
Kolmas maalinpaksuus on hunaja. Sitä käytetään esimerkiksi rinkulatekniikoissa (ring pour) ja siipitekniikassa (wing pour). Nämäkin tekniikat ovat mahdollisia pelkällä vedellä ohennetulla maalilla, mutta Pouring Mediumin käyttö on suositeltavaa. Se auttaa värejä pysymään kuosissaan ja tekee paksusta joustavamman (voi myös aiheuttaa halkeilua, jos on liikaa) maalin kuivuessa. Pouring Medium lisää maalin kokonaismäärää, joten maalia itseään kuluu luonnollisesti vähemmän. Mitä suuremmasta maalauksesta on kyse, sitä enemmän suosittelen ohentamaan maalin Floetrolilla (paitsi jos olet migreeniherkkä, kuten minä 😓)
Maaliskuun blogissa kirjoitan erityyppisten akryylimaalien käytöstä kaatomaalauksissa. Lue artikkeli tästä.
Lue Mitä Floetrol on?
Kiitos paljon tekstistäsi, olen muutaman kuukauden harkinnut kokeilemista ja etsinyt tietoa, tässä oikein hyvä ajatus maalien paksuudesta ja muista. Kiitos 🙂
Kiitos kommentistasi Sofia! Kokeile ihmeessä. Vesiohennuksella pääset oikein hyvin alkuun. Jos sinulla tulee kysyttävää, niin vastailen mielelläni.🌺
Hei,olen aikaisemmin maalannut öljyväreillä,mutta pensselit kädessä vaativat liika 76v nivelrikkoiselta.löysin tämän piirongin ja kun rakastan värejä.Olen tuntitolkulla katsonut videoita kerännyt tarvikkeita ja vielä on epäselvää sekoitussuhteet vesi ja muut.
Lisäksi haluaisin sun kirjan.
Hei Raija, kiitos kommentistasi. Laitan sinulle sähköpostia kysymyksiisi liittyen. 🌺
Kirjaani saa tilattua helpoiten KirkasHetki-sivuston kaupan kautta.